Six different bass amps in the test

Testissä oli mukana hyvin erilaisia bassotäristimiä pienistä ja edullisista puckeista aina raskaan sarjan infratäristimiin. Erot eivät rajoittuneet vain tehoon tai liikuttamaan massaan, vaan myös siihen, miten hallitusti ja tasapainoisesti tärinä käyttäytyy eri taajuuksilla.

ButtKicker BK-LFE oli joukon selvästi järein. Se liikuttaa isoakin massaa vaivatta, ulottuen alas infrataajuuksille asti, mutta vaatii jo kotiteatteriltakin enemmän: tukevan rakenteen ja suuren budjetin. Sen toisto on matalilla siistiä, mutta esimerkiksi napakan laukauksen tuntua se ei tuo kuten nopeampi ja ylemmille reagoiva täristin tekisi. Tämä on parhaimmillaan highend-kotiteattereissa yhdistettynä ehkä pienempiin täristimiin, jolloin saadaan sekä syvä että erottuva efekti.

Daytonin BST-300EX tarjosi erinomaista suorituskykyä hintaan nähden. Se ulottuu alas noin 25 hertsiin ja jaksaa liikuttaa isompaakin nojatuolia, useampi jo sohvaa tai pientä lavaa. Sen selkeä oma resonanssi vaatii taajuuskorjaimella tasaamista, mutta oikein säädettynä BST-300EX yhdistää voiman ja erottelun mainiosti.

AuraSound AST-2B-4 ja Dayton BST-1 osoittivat hyvin, miten paljon taajuuskorjaus ja oikeat asetukset vaikuttavat lopputulokseen. AuraSoundin toiminta oli melko tasapainoista mutta jäi voimaltaan kevyemmäksi. BST-1 puolestaan oli kokoon ja hintaan nähden tehokas, mutta sen 38–42 hertsin resonanssipiikki on pakko hallita EQ:lla, jotta toisto ei korostu liikaa yhdellä alueella. Molemmat sopivat parhaiten useamman täristimen järjestelmiin tai pienempien istuimien kanssa.

Monacor BR-50 oli joukossa hillityllä toiminnallaan ehkä “napakoin”, mutta samalla selvästi vaimeampi alemmilla taajuuksilla. Se ei liikuta tuolia samalla kuin muut, mutta tärinä pysyy siistinä ja hallittuna. Tämä voi olla etu, jos halutaan vain hillittyä fyysistä lisäefektiä. Ehkä enemmän pelikäyttöön kuin elokuville.