In collaboration LEFFAFRIIKKI & FUTURE MOVIE SHOP Arvio Esa Mäki-Tulokas / LEFFAFRIIKKI

Taxi Driver 4K UHD: Klassikko uudessa loistossa

Kuukauden elokuvaksi vai pitäisikö sanoa vain leffavalinnaksi valikoitui tällä kertaa sellainen klassikko kuin Taxi Driver joka ei varmaankaan kaipaa suurta esittelyä, vai pitäisikö sittenkin?

No Taxi Driver ilmestyi siis vuonna 1976 ja sai kaikkiaan neljä Oscar-ehdokkuutta, mukaan lukien parhaan elokuvan ja parhaan pääosan Oscarit, mutta se ei kuitenkaan voittanut yhtään pystiä. Parhaan pääosan Oscarin vei tuolloin Robert De Niron nenän edestä Peter Finch elokuvasta Network ja parhaan elokuvan palkinnon puolestaan sai Rocky, josta olette ehkä kuulleetkin. Network ei ehkä ole jäänyt yhtä vahvasti elokuvahistoriaan kuin Taxi Driver, joka on jäänyt elokuvaharrastajien ja -kriitikoiden mieleen yhtenä suurimmista klassikoista. Tästä huolimatta, vaikka Taxi Driver on nimenä minulle aina ollut tuttu, saatoin katsoa itse elokuvan vasta nyt ensimmäistä kertaa. Tämä elokuva ei ehkä omassa nuoruudessani kuulunut vanhempien suosittelemien lastenelokuvien listalle, mutta onneksi näitä upeita elokuvia tuodaan päivä päivältä enemmän myös meidän nuorempien tietoisuuteen.

Tuli Taxi Driverille Oscareita tai ei, kyseessä on silti valtava klassikko. Robert De Niro tekee elokuvassa niin upean roolisuorituksen, että olisi hyvinkin voinut voittaa Oscarin. De Niro esittää ilmeetöntä, omaa elämäänsä etsivää yksinäistä haaveilijaa – hahmoa, jota elokuvassa kutsutaan usein oudoksi. Se, mikä tässä elokuvassa vuonna 2024 herättää paljon ajatuksia, on kaikki se, mitä tänä päivänä kuvataan mielenhäiriöistä kärsivistä ihmisistä. Erilainen, väärinymmärretty, yksinäinen, ystävien puutteessa oleva, uneton ja ennen kaikkea rakkaudeton henkilö, joka ei löydä maailmassa onnea ja paikkaansa, vaikka kuinka yrittäisi. "Oudon" sijaan itse puhuisin enemmänkin vaarallisesta, ja niinhän tässä lopulta käykin. Koska en ollut nähnyt elokuvaa aiemmin enkä tiennyt siitä juuri mitään, ensimmäinen murha oli minulle todella hyytävän kylmäverinen kokemus. Vaikka taksikuski oli jo nähnyt paljon pahuutta, tekikö se hänestä sen, mikä hän oli, vai oliko hän alun perin sellainen? Fakta on kuitenkin se, että Scorsese on tässä elokuvassa tarinankerronnan osalta täysin omalla tasollaan, varsinkin kun sitä vertaa uudempiin elokuviin.

De Niro ei kuitenkaan jää tässä elokuvassa yksin. Myös nuori Jodie Foster, joka sai Oscar-ehdokkuuden sivuroolistaan, tekee elokuvassa todellisen läpimurtonsa ja on loistava. Hänen roolinsa Iriksenä kytkeytyy tiiviisti elokuvan loistavaan, jopa hieman mystiseen juoneen. Myös Cybill Shepherd on erinomaisen hyvä Betsyn roolissa, joka on ehkä jopa tärkeämpi kuin Iriksen. Elokuva on synkkä, mutta siitä huolimatta se kuuluu ehdottomasti vuoden parhaiden elokuvien joukkoon. Elokuvan kesto on noin puolitoista tuntia – vastaava elokuva nykypäivänä olisi todennäköisesti venytetty väkisin kahteen ja puoleen tuntiin – mutta tässä kaikki on tiiviisti paketoituna, eikä hetkeäkään halua missata.

Elokuvan ääniraita on 5.1, ja vaikka toivonkin aina Atmosta joka paikkaan, tässä elokuvassa olisi pärjätty loistavasti jopa kahdella tai kolmella kanavalla. Käytin Neural upmixeria, joten ääntä tuli kaikista kanavista, mutta siitä huolimatta äänet olivat selvästi painottuneet eteen, eikä sivukanavista kuulunut juuri mitään koko elokuvan aikana. Tästä huolimatta elokuvan ääniraita on pelkkää timanttia. Ääniraita on tehty tukemaan elokuvaa ja nostamaan jokainen kohtaus oikeaan tunnelmaan. Tästä elokuvasta tuli ensimmäisenä mieleen vanhan ajan elokuva, jossa live-orkesteri soitti musiikkia. Mikään musiikissa ei vienyt huomiota pois elokuvasta, vaan jokainen soitin ja ääni nosti elokuvan tunnelman uudelle tasolle. Äänet olivat erittäin laadukkaita, enkä tiedä, miten niitä on restauroitu, mutta ne toivat tähän vanhaan elokuvaan aivan uuden ulottuvuuden.

Samaa voi sanoa kuvanlaadusta. Taxi Driver on restauroitu juuri elokuvan arvon mukaiselle tasolle. Kuva on vanhan näköistä, rakeista ja tummaa, mutta niin hienosti tuotuna 4K-laadulle. Kuvassa mikään ei häiritse – ei kuvan tai näyttelijöiden ikä, eikä se, että kuvalle olisi tehty mitään liikaa. Elokuva on todella tumma läpi koko kestonsa, joten tästä ei olisi voinutkaan tehdä mitään Tappajahain tai Titanicin näköistä elokuvaa, ja hyvä niin. Tämä elokuva on juuri tällaisenaan täydellinen paketti, joka jokaisen elokuvaharrastajan täytyy löytää hyllystään. Taxi Driver on todellista kulttuuriperintöä.