Testissä JBL Club One: ”Paremman klubin puolella”

JBL tunnetaan kuulokerintamalla nykyään lähinnä menevistä lifestyle- ja urheilumalleistaan, mutta nyt klassikkomerkki on päättänyt ottaa askeleen kohti hillitympää tyylikkyyttä. Testasimme tuoreen Club-malliston aktiivisten vastamelukuulokkeiden kärkimalli Onen.

Text: Heikki Kivelä
Photos: Manufacturer

Langattomien aktiivisten vastamelukuulokkeiden suosio ei näytä laantuvan. Paremminkin päinvastoin, sillä markkinoilla alkaa olla enenevissä määrin sekä uusien yrittäjien innovaatioita että klassikkomerkkien kilpailua siitä, kuka milloinkin ennättää tuoda markkinoille entistä kehittyneemmän version omasta näkemyksestään.

Silmämääräisesti kaupunkikuvan ja mainosvolyymin perusteella arvioituna hiukan kalliimpien, noin 400 euron vastamelukuulokkeiden kenttää ovat hallinneet viimeaikoina Sony ja Bose, mutta nyt niiden rinnalle kiilaa myös JBL, jonka sortimentissa tuore Club-mallisto edustaa jollain tapaa salonkikelpoisempaa linjaa.

JBL on jäänyt positiivisella tavalla mieleen aiemmin lähinnä edullisten katuluurien kuin myös sporttisempaan elämäntapaan sopivien mallien saralla, mutta tuoreet Club-kuulokkeet ovat paitsi designiltaan elegantimpia myös hinnaltaan arvokkaampia. Kolmesta kuulokemallista koostuva sarja sisältää tavalliset langattomat Club 800BT -kuulokkeet (149 euroa) sekä kahdet aktiiviset vastamelukuulokkeet, joista nyt tarkastelussa oleva Club One maksaa enemmän, 349 euroa. Sen rinnalla on yllättävän samoista lähtökohdista toteutettu Club 950NC, joka tosin maksaa 100 euroa vähemmän ja tarjoaa pidemmän akunkeston mutta on muun muassa tehonkestoltaan heikompi. 

Rakenne ja toteutus
Ulkoisesti tarkasteltuna Club One on pitkälti nykystandardit täyttävä aktiivinen vastamelukuuloke laadukkaan tuntuisilla nahka-, metalli- ja muoviosilla. Rakenne on sopivan jämäkkä, joten vaikutelmaksi jää, että Club One myös kestää käytössä suhteellisen hyvin. Tämä tosin tuntuu myös kuulokkeen melko rohkeassa 378,5 gramman painossa.

Kuulokkeiden istuvuus päähän on hyvä ja miellyttävä, joskin esimerkiksi silmälasien käyttäjät voivat joutua välillä lepuuttamaan ohimoitaan, varsinainen puristus tai paineentunne kun ei niinkään kohdistu korvien ympärille tuleviin pehmusteisiin vaan enemmän silmälasien sankoihin. Viileämpään vuodenaikaan kuulokkeet eivät erityisemmin hiostaneet korvia käytössä, mutta kesällä tilanne voi toki olla eri.

Club Onet korvilla voi melko vapaasti liikkua ja miksei lenkkeilläkin, mutta raskaan painonsa ja nahkapintaisen pantaratkaisunsa vuoksi ne eivät varsinaisesti sovellu urheilukäyttöön. Kuulokkeille ei ole myöskään ilmoitettu minkäänlaista ip-suojausta, joten roiskeiden ja pölyn kanssa kannattaa olla tarkkana – varsinkin kun kaapeli- ja latausliittimien portteja ei ole mahdollista tulpata. 

Yhteydenmuodostukseen Club One käyttää version 5.0 bluetoothia, ja siinä on myös handsfree-toiminto puheluille sekä toiston ja puheavustajan ohjauspainikkeet. Käytössä totesimme, että bluetooth-yhteys oli sinällään asiallisesti toimiva eikä katkeillut esimerkiksi asunnossa huonetta vaihtaessa. Myös puheluiden äänenlaatu molempiin suuntiin oli kaikin puolin kunnossa.

Club Onen ohjauspainikkeet sijaitsevat kuulokekupujen reunoissa takana alhaalla. Ne toimivat moitteettomasti, ovat sopivan jämäkät ja loogisesti sijoitellut, joten käyttö on siinäkin mielessä mutkatonta. Vasemmassa kuulokekupissa on virrankytkentä-, yhteydenmuodostus- sekä Smart Ambient -aktivointi ja oikeassa taas toiston ohjaus sekä äänenvoimakkuuden säätö.

Akku ja käytettävyys
JBL Club Onen akku on valmistajan mukaan litium-ionia ja kapasiteetiltaan 750 milliampeerituntia. Käytännössä tämä tarkoitti mittaustemme mukaan reilun puolentoista tunnin latausaikaa nollasta sataan prosenttiin ja aktiivinen vastamelutoiminto päällä peruskäytössä maksimissaan noin 23 tunnin kuunteluaikaa bluetooth-yhteydellä. Molemmat mittaustulokset vastaavat valmistajan lupauksia ja ovat jotakuinkin samassa luokassa keskeisimpien kilpailijoiden kanssa. Club Onessa ei ole varsinaista pikalatausmahdollisuutta, mikä on hyvä ottaa huomioon. Ilman vastamelutoimintoa musiikin toistoaika yltää 45 tuntiin.

Kuulokkeita voi lisäksi käyttää myös kaapeliyhteydellä sekä aktiivi- että passiivitilassa. Passiivitilassa Club One ei tarvitse virtaa, joten sen käyttöaika on periaatteessa rajoittamaton. Aktiivitilassa taas vastamelun voi kytkeä päälle myös langallista yhteyttä käytettäessä, jolloin toistoaikaa on 25 tuntia. Myyntipakkauksen mukana tulee kaksi kuulokejohtoa 3,5 millimetrin liitännällä (kuulokepäässä liitin on 2,5-millimetrinen), toinen kotikäyttöön sopiva kierrejohto ja toinen suora. Mukana on myös lentokoneadapteri ja 6,3 millimetrin sovitin.

Ohjainsovellus ja yhteys
JBL Club Onea on mahdollista ohjata älylaitteeseen ladattavalla JBL Headphones -sovelluksella, joka osoittautui testissämme yhdeksi kokonaisuuden heikoimmista lenkeistä. Jostain syystä sovellus ei aina löytänyt kuulokkeita, vaikka ne toimivatkin normaalisti iPhoneen kytkettynä. Syy tälle ei koskaan selvinnyt, ja käytössämme oli tuoreimmat ohjelmistoversiot.

Ohjainsovelluksen käyttö sinänsä on myös hiukan toisarvoista, sillä keskeisimmät toiminnot ovat kontrolloitavissa myös suoraan kuulokkeista. Lähinnä sovellusta tarvitsee peruskäytössä taajuuskorjainasetusten tekemiseen, ja lisäksi siitä näkee tarkemmin akun tilan.

Club One sallii lisäksi useimpien kilpailijoidensa tavoin bluetooth-yhteyden samanaikaisesti kahteen eri laitteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuulokkeet ovat yhdistettävissä yhtaikaisesti älypuhelimeen ja tietokoneeseen, jolloin käyttäjän on mahdollista vaikkapa katsella läppärillä YouTube-videota ja vastata yhteyttä vaihtamatta saapuvaan puheluun.

Totesimme kuitenkin, että kahden laitteen yhteyttä käytettäessä kuulokkeiden toimivuudessa oli merkittäviä ongelmia. Muutamaankin otteeseen kuulokkeiden toisto alkoi pätkiä niin pahasti, että ne oli käynnistettävä uudelleen. Lisäksi yhteys jossain vaiheessa vain katkesi ja kuulokkeet menivät pois päältä. Myös akun varaus tuntui vaikuttavan yhteyden laatuun, sillä katkokset lisääntyivät akun ollessa vähissä – vaikka muut bluetooth-laitteet ja -yhteydet oli kytketty pois päältä käyttöympäristössä.

JBL ei kuitenkaan ole bluetooth-yhteyden toimivuusongelmien kanssa yksin, sillä vastaavaa on raportoitu myös kilpailijoiden kuulokkeiden kanssa. Taustalla lienee jokin perustavanlaatuinen ongelma eri laitteiden käyttämissä samoissa bluetooth-komponenteissa. Ja korostettakoon myös, että pääsääntöisesti käyttö sujui kuitenkin hyvin, vaikka virheettömyydestä tässä tapauksessa jäädäänkin.

Ominaisuudet ja toiminnot
JBL Club Onen tärkein ominaisuus on kuulokkeiden aktiivinen vastamelutoiminto, joka tässä tapauksessa toimi kuten pitääkin. Pähkinänkuoressa kyse on siitä, että kuulokkeiden kaksi mikrofonia ikään kuin kuuntelee ympäristön ääniä ja toistaa niitä käyttäjän korviin vastavaiheessa, jolloin äänet kumoavat toisensa. Vastamelutoiminnon tehokkuus vaihtelee taajuusalueittain, ja se toimii parhaiten lähinnä staattisen keskialueelle sijoittuvan kohinan tai hälyn vaimennuksessa. Käytännössä siis esimerkiksi ilmastointilaitteet ynnä muu koneellinen hurina, ihmisten keskustelu ja liikenteen äänet vaimenevat merkittävästi enemmän kuin pelkkää rakenteellista passiivista ääneneristystä käytettäessä.

Toisinaan tehokas vastamelutoiminto voi aiheuttaa käyttäjälleen eräänlaisia psykosomaattisia paineen aistimuksia, mutta JBL Club Onen tapauksessa mitään epämiellyttävää ei ilmentynyt. Vastamelutoiminto ei myöskään aiheuttanut merkittävissä määrin pohjakohinaa signaaliin ja siten häirinnyt kuuntelua millään tavoin. Vastamelutoiminnon tehokkuus ei ehkä ollut erityisen ällistyttävä, mutta se toimi kuitenkin tasaisen hyvin. Ulkona tosin tuulenpuuskat aiheuttivat kuulokkeissa tuntuvaa kohinaa, mikä niin ikään on myös monien muiden samantyyppisten kuulokkeiden ominaisuus.

Club One on varustettu myös eräänlaisella läpikuuntelutoiminnolla, jota JBL kutsuu nimellä Smart Ambient. Sen aktivoimalla kuulokkeet päästävät läpi hallitusti ympäristön ääniä, jolloin esimerkiksi keskustelu kaverin kanssa on mahdollista kuulokkeet päässä. Peruskäytössä on kuitenkin ehkä edelleen helpompaa raottaa kuuloketta korvalta kuin hyödyntää tätä ominaisuutta – ellei sitten nimenomaan halua ikään kuin salakuunnella ympäristöään.

Sound quality
JBL Club Onen äänentoisto oli kautta linjan kunnossa, eikä testissä oikeastaan ollut tarpeen kajota toistoprofiiliin taajuuskorjainasetuksilla. Lähimpiin kilpailijoihinsa verrattuna Club Onen äänessä oli hyvä ripaus läsnäoloa ja tiukkaa jäntevyyttä basso-osastolla. Näin ollen toiston voidaan sanoa olevan lähtökohtaisesti melko hyvällä mallilla.

Vaikka ääni saattaisi ensituntumalta olla hiukan tasainen ja aavistuksen pidättyväinen, neutraaliin profiiliin on pitemmällä aikajänteellä helppo tottua ja tykästyä. Lisäksi maltillisempi luontainen bassokorostus pidentää kuuntelunautintoa etenkin hiljaa kuunneltuna.

Äänenvoimakkuutta kuulokkeet tarjoavat lähinnä järkevästi. Ehkä joku kuulostaan piittaamaton käyttäjä saattaisi kaivata sitä lisääkin, mutta peruskäytössä äänenvoimakkuuden rajoja ei tarvitse koetella. Hyvän tehonkestonsa ansiosta kuulokkeita voi käyttää myös langallisesti esimerkiksi kuulokevahvistimeen yhdistettynä, joten periaatteessa ne tarjoavat mahdollisuuden myös kovempaan kuunteluun. 

Kuulokkeiden mukana toimitetaan kova matkakotelo, kaksi kuulokejohtoa passiivista käyttöä varten sekä adapterit ja latauskaapeli.

Club Onen painikkeet on toteutettu fiksusti, ja niitä on helppo käyttää. Vasemman kuulokekuvun alareunasta löytyy virtapainike, bluetooth-yhteydenmuodostuspainike sekä läpikuuntelun mahdollistavan Smart Ambientin aktivointi. Oikealla puolella latausliitännän vieressä taas on äänenvoimakkuuden säätö ja toiston kontrollointi. Kaapeli voidaan kytkeä kummalle puolen tahansa.

JBL Headphones -ohjainsovelluksen käyttö on melko valinnaista. Ensinnäkään se ei tarjoa akun tilan tarkemman esitystavan ja taajuuskorjaimen lisäksi juurikaan muuta käyttökelpoista, ja toisekseen se ei testissämme aina löytänyt Club One -kuulokkeita, vaikka yhteys älypuhelimen ja niiden välillä pelasikin suoraan moitteettomasti.

The story is available in its entirety AVPlus-lehdessä 3/2020 (nro.196)