Vertailu: Älypistorasiat – Älyä vai ei?

Älypistorasia on käytännössä etäohjattu on/off-kytkin, mutta sovelluksen kanssa sen toimintaan saadaan myös ripaus älyä. Laitteet voidaan kytkeä päälle haluttuun aikaan, sään mukaan ja jopa puheohjauksella.

Teksti ja kuvat: Teppo Hirvikunnas

Älylaitteita on monenlaisia, ainakin jos katsotaan kaikkea, mitä äly- tai smart-etuliitteellä markkinoidaan. Älypuhelimia, älykoteja, älykelloja, älylamppuja ja yleensä mitä vain tietoteknisiä laitteita, jotka ovat yleensä kytkettynä tietoverkkoon ja pystyvät suorittamaan asioita automaattisesti tai ohjelmoidusti.

Mutta voiko pistorasiaa – tai lähinnä siis pistorasiaan kytkettyä palikkaa tai jatkojohtoa – kutsua älykkääksi, jos se osaa mennä päälle ja pois tiettynä aikana kauko-ohjauksella tai sisäisellä ohjelmalla? Ennen vanhaan tällaisia kutsuttiin ajastimeksi tai kellokytkimeksi, ei älypistorasiaksi. Älypistorasian parempi nimitys voisi olla vaikka etäohjattava verkkopistorasia.

No, saivartelu sikseen eikä vähätellä enempää, vaikka älypistorasioiden äly piileekin enemmän verkkoyhteydessä ja ohjaussovelluksessa kuin itse pistorasiassa.

Mitä älypistorasia tekee?
Pistorasiaan liitetty laite saadaan päälle ja pois etäohjauksella lähes mistä tahansa, ihan oman älyn ohjaamana. Enemmän älyä lienee kuitenkin laitteiden sovelluksien tarjoamissa ajastus- ja automaatiotoiminnoissa. Pistorasia saadaan siis päälle ja pois automaattisesti haluttuina aikoina, esimerkiksi vaikka kahvinkeittimen käynnistämiseksi ennen heräämistä. Automaatiotoimintojen avulla laitteita saadaan kytkettyä päälle ja pois esimerkiksi säätietojen ohjaamana riippuen siis esimerkiksi lämpötilasta, ilmankosteudesta ynnä muusta. Sovellukseen voidaan ohjelmoida myös erilaisia pikavalintoja ja eräänlaisia tapahtumia, joiden avulla voidaan toteuttaa useiden älylaitteiden tapahtumakokonaisuuksia. Edellyttäen tietenkin, että järjestelmässä on useampia laitteita, kuten esimerkiksi älylamppuja.

Yksittäisen älypistorasian käyttöfunktio saattaa jäädäkin useimmiten vain etäohjausmahdollisuuteen manuaalisesti tai ehkä korkeintaan ajastimen ohjaamana. Sovelluksissa olevien automaatiotoimintojen käyttöä saattaa rajoittaa esimerkiksi lämpötilaohjauksen perustuminen verkon säätietoihin, jotka taas saattavat poiketa todellisesta. Tämä tekee toiminnasta hieman epätarkkaa ja epäluotettavaa. Kokeilussa olleista laitteista ainoastaan SimPal:ssa on sisäänrakennettu lämpötila-anturi. Osassa laitteista on myös sisäänrakennettu virrankulutusmittari, joka kerää dataa pistorasiaan liitetyn laitteen virrankulutuksesta.

Kaikissa laitteissa oli omanlaisensa ohjaussovellus. Ne tosin muistuttivat epäilyttävän paljon toisiaan. Olisivatko jopa peräisin samalta sovelluskehittäjältä (SimPal T4 jälleen poislukien).

Verkkoriippuvaisia
Kokeilemamme älypistorasiat toimivat kaikki pääpiirteittäin samalla tavalla: Ne yhdistetään ensin älypuhelimeen tai tablettilaitteeseen asennattavan sovelluksen avulla kodin langattomaan wifi-verkkoon (paitsi SimPal T4, joka käyttää mobiiliverkkoa) ja edelleen laitevalmistajan omaan pilvipalveluun. Tämän jälkeen päälle/pois-kytkentää voidaan ohjata sovelluksella verkon kautta. Itse asiassa sovelluksen sisältävä laite on siis yhteydessä laitevalmistajan omaan pilvipalveluun ja sieltä edelleen älypistorasiaan. Näin pistorasiaa voidaan ohjata älypuhelimella mistä vain, missä puhelimella pääsee verkkoon. 

Jäi epäselväksi, että jos puhelin on kuitenkin yhdistettynä samaan kotiverkkoon pistorasian kanssa, niin menevätkö ohjauskäskyt edelleen pilvipalvelun kautta.

Tämä laitevalmistajakohtainen pilvipalveluriippuvuus herättää toki ajatuksia palvelun saatavuudesta tulevaisuudessa – ja ennen kaikkea tietoturvasta.