Specialist magazine for entertainment electronics and new technology
  • Login
  • Register
Cart / 0,00 €

No products in the cart.

AVPlus
  • News
  • Tests & Comparisons
  • Presentations & Experiments
  • Articles & Guides
  • AVPlus Extra
  • Journal archive
No Result
View All Result
AVPlus
No Result
View All Result
in News, Guide, Information, Selection of delivery

Opas: Musiikkia teknologia edellä!

Heikki KiveläbyHeikki Kivelä
1.11.2017
Opas: Musiikkia teknologia edellä!
Reading Time: 7 mins read
A A

Erilaiset teknologiat ja tekotavat näyttelevät alati suurempaa roolia nykyisessä musiikkimaailmassa. Miten musiikkiteknologiaan tulisi suhtautua – ja mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Rohkeasti yleistäen voidaan väittää, että teknologia (sen etymologisesti klassisessa määritelmässä ”vapaiden miesten” töiden ja taitojen sekä tiedon, opin ja perustan yhdistelmänä) on seurannut likeisesti ihmiskunnan musiikkikulttuureja niiden alkuhämärästä asti. Aina kun lauluääntäon tuettu muilla instrumentinkaltaisilla esineillä, niihin on liittynyt ainakin teoriassa jonkinlainen tarkoitus, taito ja tieto. Esimerkiksi jo esihistorialliselta ajalta on löytynyt luista tehtyjä huiluja, joissa on porattuja reikiä eri sävelten tuottamista varten. Tämä kertoo ennen muuta ihmislajin kekseliäisyydestä, mutta toisaalta sen kautta hahmottuu myös tarve määrittää ja laajentaa musiikillisten ilmaisukeinojen valikoimaa.
Silta esihistoriallisen ja 2000-luvun musiikkiteknologian välillä kantaa monta kulkijaa, ja nykymaailma tarjoaa enenevässä määrin työkaluja niin musiikin harrastajille kuin ammattilaisillekin. Perusajatus on edelleen sama: uuden, mielenkiintoisen ja ilmaisuvoimaisen musiikin kokonaisvaltainen luominen on yhteispeliä teknologian ja taiteen välillä. Tietyssä mielessä teknologian apu on jopa perustason touhuissa välttämätöntä, jos tähtäimessä on muu kuin soitinsäestyksettömän laulumusiikin live-esittäminen ilman äänenvahvistusta.

Mikä rooli teknologialla on musiikissa?
On syytä pohtia, mikä rooli musiikkiteknologia-yhdyssanan jälkimmäisellä puoliskolla oikeastaan on. Mikä laitteista tai työtavoista tekee niin erityisen teknologisia, ja miten ne eroavat perinteisistä instrumenteista tai työkaluista? Yksi näkökulma aiheeseen avautuu, kun miettii musiikin erilaisia levittämistapoja ja -kanavia. Ajatustasolla onkin sekä haastavaa että mielenkiintoista pohtia, miltä musiikillinen maisemamme näyttäisi tai kuulostaisi, jos esimerkiksi kirjapainotaito, gramofoni, radiolähetykset tai vaikkapa transistori olisi keksitty sata vuotta aiemmin – tai myöhemmin. Edellä mainituista jokainen on ilmaantunut maailmaan irrallaan musiikista mutta kuitenkin vaikuttanut musiikin kehitykseen ja vauhdittanut tiettyjen ilmiöiden leviämistä, yleistymistä ja jopa hyväksyntää. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa tasavireinen viritysjärjestelmä, jonka pohjalle länsimainen musiikki on enemmän tai vähemmän perustunut viimeiset yli neljä vuosisataa, eli melkein kirjapainotaidon keksimisestä saakka. Erilaisten teknologioiden yhteisvaikutuksesta meillä on nyt nuotit, 12 säveleen perustuva oktaavi, nykyisenkaltainen piano ja sen pohjalta kehittyneet kosketinsoittimet ynnä muuta.
Musiikkiteknologia voidaan siis mieltää eräänlaiseksi sateenvarjoksi, jonka alle erinäiset tekotavat ja työkalut asettuvat melko kiltisti.

Mitä musiikkiteknologia on käytännössä?
Yksinkertaiseksi käytännön esimerkiksi sopii vaikkapa kuvitteellisen laulaja-lauluntekijän pyrkimys tehdä säveltämästään ja sanoittamastaan kappaleesta jonkinlainen tallenne.
Oikeastaan ainoa prosessin teknologiavapaa vyöhyke on teoriassa itse korvien välissä tapahtuva sävellystyö – muttei sekään siinä tapauksessa, jos musikanttimme on tapaillut harmonioita kitaran avulla, sillä kitarahan on laveamman luennan mukaan varsin musiikkiteknologinen instrumentti pitkällä ja monimuotoisella historialla. Voi myös olla, että taiteilijan tähtäimessä on jonkin tietynlaisen musiikkiestetiikan mukainen lopputulos, johon hän on päätynyt jo levytettyä musiikkia kuuntelemalla ja sieltä vaikutteita poimimalla, jolloin lopputulokseen välillisesti vaikuttaneen teknologiakavalkadin pituus pakenee äkkiä horisonttia kohti.
Mutta takaisin käytäntöön, jossa olemassa on sekä sävellys ja sanoitus että taitoa ja hiukan työkaluja. Sen sijaan, että artistille olisi välttämätöntä investoida äänitysstudioreissuun kuten ennen, hän voi luoda musiikin kotona melko yksinkertaisella äänityskalustolla, joka koostuu minimissään jonkinlaisesta äänityslaitteesta (joko nauhurista ja/tai tietokoneesta), mikrofonista tai parista, kuulokkeista, kaiuttimista, tarvittavista välikaapeleista sekä äänenkäsittelyohjelmistosta, jolla teokseen voi lisäillä esimerkiksi virtuaalisia instrumenttiosuuksia ja tehdä tarvittaessa myös jälkituotannolliset hienosäädöt. Valmis kappale ottaa lopuksi muotonsa joko fyysisenä levynä tai digitaalisena äänitiedostona. Tarvittaessa notaatio-ohjelmistolla teoksesta muodostuu kätevästi myös nuotti esitys- ja sointumerkintöineen.
Peruskaava ja -kalusto on miltei sama musiikkityylistä riippumatta, ja erilaisten tuotannollisten portaiden määrä kasvaa lähinnä vain henkilökohtaisten vaatimusten myötä. Perusajatus kuitenkin on, että lähes jokainen pystyy tekemään omaa musiikkiaan teknologian avulla jatkuvasti helpommin ja nopeammin.
Teknologiaorientoitunut ihminen saa suhteellisen vaivattomasti kopin perinteisten äänitysohjelmistojen logiikasta, eivätkä prosessissa tarvittavat työkalutkaan välttämättä kalliiksi tule – varsinkaan käytettynä, moni kotiäänittäjä kun päivittää laitekantaansa projektien vaatimusten kasvaessa ja myy vanhaa kalustoansa usein varsin sopuisaan hintaan.

Perinteisiä vai uusia äänimaisemia?
Siinä missä monet perinteisistä musiikki-instrumenteista ovat lähtökohtaisesti pysytelleet sukupolvien ajan melko muuttumattomana, musiikkiteknologian tietyillä alueilla kehitys on ollut paljon intensiivisempää.
Esimerkiksi konserttiflyygelit ovat 1800-luvun loppupuolelta lähtien aina nykypäivään saakka
noudattaneet tiettyjä korkean laadun takaavia konventioita melko muuttumattomana, kun taas äänentallennuksen evoluutio samassa ajassa on tehnyt suorastaan käsittämättömän harppauksen
fonografista korkearesoluutioääneen.
Samalla musiikin äänimaailmat ovat laajentuneet niin ulos- kuin sisäänpäinkin. Nykyään yksittäistäkin äänenlähdettä on mahdollista tallentaa huikealla tarkkuudella, ja esittää se alkuperäistä tulkintaa kunnioittaen, tai vastaavasti saada objektipohjaisella äänisuunnittelulla koko tila tuikkimaan erilaisia äänielementtejä lukuisista kaiuttimista joka suunnasta.
Musiikkiteknologian yksi mielenkiintoisimmista mahdollisuuksista piileekin siinä, että sen avulla voi paitsi luoda hyvin uskottavan kuuloisia representaatioita vanhasta myös viedä itse luovuuden uudelle asteelle. Onkin omalla tavallaan huvittavaa, että esimerkiksi modernien äänitysohjelmistojen lisäosat pystyvät simuloimaan hämmästyttävän luontevasti esimerkiksi vanhoja nauhureita – ja että siitä huolimatta vanhat Studerit ovat erittäin kysyttyjä laitteita internetin ostospalstoilla.
Mitä instrumentteihin tulee, vaikkapa sähkökitara tullee jatkossakin olemaan sähkökitara. Teknologia taas tullee keskittymään siihen, että kitaransoiton mahdollisuudet laajenisivat entisestään. Vaikka toisaalta muutoksen tuulet puhaltavat, mikä näkyy silmäilemällä etenkin suurkaupunkien musiikkikauppojen näyteikkunoita. Niitä ennen hallinneet Marshall-kasat, sähäkät sähkökitarat ja rumpusetit ovat vaihtuneet ainakin osin midikontrollereihin, ulkoisiin äänikortteihin sekä syntetisaattoreihin. Samalla tämä on hiukan höllentänyt musiikin tekijän karsinaa, joka on totuttu jakamaan vain oman pääinstrumentin kanssa. Nykyään lähes mitä tahansa soitinta tai laulua voi treenata valikoimalla ilmaisten verkkokirjastojen loopeista ja sampleista sopivat taustat omiin tai muiden kappaleisiin. Tätä äänielementtitetristä pelatessa saattaa kuin vahingossa tulla luoneeksi myös uutta musiikkia.

yamaha dgb1k disklavier enspire grand piano p36860 59575 image
Kuvassa kaksi modernia kosketinsoitinta, Yamaha Disklavier Enspire ja Teenage Engineeringin Pocket Operator PO-20 Arcade. Molemmat soittavat, mitä sinä haluat.

pocket operator

Missä raja tulee vastaan?
Nykymusiikki on siis monella tapaa sidoksissa teknologiaan niin sävellys-, tuotanto- kuin esityspuolellakin sekä soittajan että kuulijan näkökulmasta. Asetelmassa on molempien kannalta helppo nähdä enimmäkseen positiivisia puolia, vaikka kritiikkiä esimerkiksi tietynlaisen autenttisuuden katoamisesta musiikissa onkin esitetty. Mutta mihin rajan sitten vetäisi?
Eräs mielenkiintoisimmista uuden ja vanhan musiikkiteknologian kohtaamispisteistä on Yamahan viime kesänä esittelemä Disklavier Enspire -flyygeli, joka on eräänlainen striimaava multiroom -instrumentti: se osaa ohjainsovelluksesta komennettuna esittää huippupianistin esittämän teoksen kaikilla mahdollisilla tulkinnallisilla mausteilla. Käytännössä siis digitaalisesti tallennettu data ohjaa flyygelin koneistoa, ja kuultu ääni on akustinen ja autenttinen, alkuperäisesitystä vastaava. Tämä saa kieltämättä pohtimaan sitä, mikä rooli esiintyvällä taiteilijalla jatkossa olisi.
Toisaalta teknologia-avusteinen musiikin luominen on nykyään kenties hauskempaa ja helpompaa kuin koskaan. Kuka tahansa voi omaksi ilokseen soitella elektronisia sekvenssejä vaikkapa taskuun mahtuvilla ruotsalaisen Teenage Engineeringin Pocket Operator -sarjan syntetisaattoreilla tai tehdä vähän monipuolisempaakin musiikkia esimerkiksi uusista iPhoneista valmiiksi löytyvällä
GarageBandilla. Tai jos näpräykseen ei ole aikaa, valmiin sävellyksen omilla määritelmillä voi tilata jo nyt esimerkiksi kotimaisesta Melogy-palvelusta (osoitteessa http://melogy.website).
Vielä toistaiseksi teknologia ei kuitenkaan varsinaisesti tee kenestäkään artistia, mutta se antaa silti erinomaiset ja tehokkaat työkalut siihen päämäärään pyrkimiseen.

Oletko kiinnostanut kotiäänityksien tekemisestä? Lue opas from here.

Poimintoja musiikkiteknologiamarkkinoilta

Maailman suurin musiikkialan messutapahtuma NAMM järjestettiin alkuvuodesta Anaheimissa Yhdysvalloissa ja sen Eurooppalainen vastine Musikmesse Saksan Frankfurtissa huhtikuun alussa. Uusien ja vanhojen luottovehkeiden, innovatiivisten ideoiden ja tuoreimpien tuotelanseerauksien seassa nähtiin muun muassa nämä:

Zylia ZM-1
Moniraitaäänityksiä on totuttu tekemään useammalla erilaisella mikrofonilla, mutta puolalaisen Zylian ZM-1 rikkoo tämän konvention. Kyseessä on 19 kapselia sisältävä pallon muotoinen pienehkö (noin 16 x 10 senttimetriä) mikrofoni, jonka voi kytkeä suoraan tietokoneeseen usb:llä. Zylia osaa paikantaa erilaiset äänilähteet omille raidoilleen ja suodattaa pois ylimääräisen taustamelun. Laite maksaa sitä varten kehitetyn äänitysohjelmiston kanssa nopeille ennakkotilaajille 999 dollaria yrityksen verkkosivuilta tilattaessa.
Additional information: www.zylia.co

zylia

Nord Stage 3

Clavia Nord Stage 3
Ruotsalainen Clavia Digital Music Instruments on melko suvereenisti hallinnut nykyaikaisten kosketinsoittimien markkinoita Nord-sarjallaan. Nyt kavalkadi täydentyy Stage 3 -mallilla, jonka hengästyttävä ominaisuusluettelo takaa sen, että soitin toimii lähestulkoon kaikissa ajateltavissa olevissa sessioissa kotona, studiossa ja keikalla. Jos pitäisi hankkia vain yksi kosketinsoitin, se voisi hyvinkin olla tämä. Koskettimien määrästä riippuen Stage 3:n lähtöhinta on 3 499 euroa.
Additional information: www.nordkeyboards.com

Vox MV50
Brittiläinen vahvistinvalmistaja Vox viettää 60-vuotisjuhlaansa lanseeraamalla kolme uutta vahvistinta, jotka hyödyntävät yhtiön kehittämää uutta Nutube-putkitekniikkaa, joka operoi perinteisiä putkia matalammalla jännitteellä. Vox MV50:stä on Clean-, Rock- ja AC-mallit. Jokainen vahvistimista toimii d-luokassa ja tarjoaa pienestä koosta huolimatta mojovat 50 wattia tehoa. Uusi tekniikka on myös ilmeisen edullista, sillä pikku-Voxeille kertyy hintaa vain 241 euroa kappaleelta.
Additional information: www.voxamps.com

kontrol

Touch Innovations Kontrol Master
Digitaalinen äänityö, softasyntetisaattorien ohjaaminen sekä kuvan ja äänen muokkaus taittuvat selkeästi ja jämäkästi arcade-pelikabineteista vaikutteensa ottaneella Kontrol Master -ohjaimella. Kymmenen vankkatekoista painiketta ja alumiininen, optisesti operoiva rullakytkin on tehty kestämään kovaa käyttöä, ja valmistaja lupaa laitteelle yli 100 000 käyttötuntia. Kontrol Master palkittiin NAMM-messujen parhaana kontrollerina, ja se maksaa 282 euroa.
Additional information: www.touchinnovations.com

iRig Pro I/O
Viimeisimmässä iteraatiossa suositusta iRig-äänikortista on natiivituki 24-bittiselle ja 96-kilohertsiselle äänelle, midi sisään ja ulos, Neutrikin yhdistetty xlr-/neljännestuuman liitin 48 voltin phantom-virralla ja 3,5 millimetrin kuulokeliitäntä.
Laitteeseen rakennetun näytön avulla voi tarkkailla sisään tulevaa signaalia. Tasoja pystyy säätämään suoraan palikan kyljessä olevasta kiertosäätimestä. Uuden iRigin ostaessa saa IK Multimedian audiosoftaa noin 500 euron edestä, joten tämän monipuolisen pienen äänityökalun 150 euron hintaa ei voitane pitää kiskontana.
Additional information: www.ikmultimedia.com

irig

Opas on julkaistu aikaisemmin AVPlus-numerossa 3/2017.
TEKSTI: Heikki Kivelä KUVAT: Valmistajat

28
SHARES
1.4k
VIEWS
Share on FacebookShare on WhatsApp
Previous Post

Tukevasti tehoa minihifisarjasta

Next Post

McIntoshilta hybridivahvistin

Most read today

CD-levyt tekemässä paluuta? Musical Fidelity esitteli uuden B1xcd-soittimen

CD-levyt tekemässä paluuta? Musical Fidelity esitteli uuden B1xcd-soittimen

15.11.2026

Nothingin uudet Headphone (1) Pro -huippukuulokkeet kolmella elementillä – Ei varauksetonta etua

Pro-Jectilta pieni mutta tehokas stereopäätevahvistin – Amp Box S3 L tarjoaa jopa 2 × 140 wattia

Audio-Technicalta lähes 3 800 euron huippukuulokkeet – japanilaista käsityötä ja uutta tekniikkaa

Sony tuo 3D-kuvan työpöydälle ilman laseja – olisiko tässä 3D-television uuden tulemisen alku?

Maybe it's an old story, but still relevant: how can 130-euro speakers sound so good?

Latest

Pro-Jectilta pieni mutta tehokas stereopäätevahvistin – Amp Box S3 L tarjoaa jopa 2 × 140 wattia

Nothingin uudet Headphone (1) Pro -huippukuulokkeet kolmella elementillä – Ei varauksetonta etua

CD-levyt tekemässä paluuta? Musical Fidelity esitteli uuden B1xcd-soittimen

Audio-Technicalta lähes 3 800 euron huippukuulokkeet – japanilaista käsityötä ja uutta tekniikkaa

Sony tuo 3D-kuvan työpöydälle ilman laseja – olisiko tässä 3D-television uuden tulemisen alku?

Karaokea kotona ja missä vain – viisi sovellusta laulamiseen ja harjoitteluun

Subscribe to the newsletter

Subscribe to our newsletter and stay up to date with the latest news in technology and entertainment electronics.

Survey

How much are you willing to pay for your next phone?

Questionnaire archive

Quiz

Nokia phones
Take part in the quiz

Related Posts

Pro-Jectilta pieni mutta tehokas stereopäätevahvistin – Amp Box S3 L tarjoaa jopa 2 × 140 wattia
News

Pro-Jectilta pieni mutta tehokas stereopäätevahvistin – Amp Box S3 L tarjoaa jopa 2 × 140 wattia

Pro-Ject Audio Systems on esitellyt uuden Amp Box S3 L -stereopäätevahvistimen, joka tarjoaa aiempaa S3-mallia huomattavasti enemmän tehoa. Vain 20,6...

17.11.2026
Nothingin uudet Headphone (1) Pro -huippukuulokkeet kolmella elementillä – Ei varauksetonta etua
News

Nothingin uudet Headphone (1) Pro -huippukuulokkeet kolmella elementillä – Ei varauksetonta etua

Nothing on esitellyt Headphone (1) Pro -kuulokkeet, joiden erikoisuutena on kolmesta erillisestä elementistä koostuva äänentoistojärjestelmä. Kahden perinteisen dynaamisen elementin lisäksi...

16.11.2026
CD-levyt tekemässä paluuta? Musical Fidelity esitteli uuden B1xcd-soittimen
News

CD-levyt tekemässä paluuta? Musical Fidelity esitteli uuden B1xcd-soittimen

Suoratoiston aikakaudella myös perinteiset CD-levyt näyttävät kiinnostavan musiikinharrastajia uudelleen. Tähän kehitykseen uskoo ainakin Musical Fidelity, joka on esitellyt uuden B1xcd-CD-soittimen....

15.11.2026
Audio-Technicalta lähes 3 800 euron huippukuulokkeet – japanilaista käsityötä ja uutta tekniikkaa
News

Audio-Technicalta lähes 3 800 euron huippukuulokkeet – japanilaista käsityötä ja uutta tekniikkaa

Audio-Technica on esitellyt ATH-AWX7000-kuulokkeet, jotka sijoittuvat valmistajan suljettujen kuulokkeiden malliston huipulle. Japanissa valmistettavissa kuulokkeissa yhdistyvät uusi kalvotekniikka, tarkkuusvalmistetut 58 millimetrin...

15.11.2026
Sony tuo 3D-kuvan työpöydälle ilman laseja – olisiko tässä 3D-television uuden tulemisen alku?
News

Sony tuo 3D-kuvan työpöydälle ilman laseja – olisiko tässä 3D-television uuden tulemisen alku?

Sony on esitellyt uuden ELF-MN1-näytön, joka pystyy esittämään kolmiulotteisia hahmoja ja esineitä ilman erillisiä 3D-laseja. Vain kuusituumainen näyttö hyödyntää katsojan...

15.11.2026
Motorola tuo Bosen äänen ja vastamelun 199 euron nappikuulokkeisiin – akunkesto jopa 37 tuntia
News

Motorola tuo Bosen äänen ja vastamelun 199 euron nappikuulokkeisiin – akunkesto jopa 37 tuntia

Motorola on esitellyt uudet Moto Buds 2 Ultra -vastamelukuulokkeet, joiden äänentoisto on viritetty yhteistyössä Bosen kanssa. Varustukseen kuuluvat kaksielementtinen hybriditekniikka,...

11.11.2026
Facebook Youtube

AVPlus

Inner Media Group Oy
Business ID: 2758167-7

Töölönkatu 44-48 C 45
00250, Helsinki
Finland

Delivery

Chief Editor
Teppo Hirvikunnas
Puh. +358 50 360 1450

Online delivery
verkkotoimitus@avplus.fi

General

Information about us
Company and contact information
Advertising and content collaboration

Order and contract terms
Privacy policy

© 2026 AVPlus / Inner Media Group Oy

Log In

Login to your account below

Forgotten Password? Sign Up

Sign Up

Fill the forms below to register

All fields are required. Log In

Retrieve your password

Please enter your username or email address to reset your password.

Log In
We've detected you might be speaking a different language. Do you want to change to:
Change language to Suomi Suomi
Change language to Suomi Suomi
Change language to Suomi Suomi
English
Change Language
Close and do not switch language
No Result
View All Result
  • Story type
    • News
    • Tests & Comparisons
      • Test
      • Comparison
    • Presentations & Experiments
      • Introduction
      • Experiment
    • Articles & Guides
      • Guide
      • DIY
      • Information
      • Report
      • Individuals
      • History
    • Editorial
    • Column
    • Record reviews
    • Information kiosks
    • Videos
  • Topic area
    • Audio & Hifi
    • High-End Audio
    • TV & Home Theater
    • Information technology
    • Mobile devices
    • Cameras & Photography
    • Music & Movies
    • Artificial intelligence
    • Smart Home & Automation
    • Fitness & Health
    • Games & Apps
      • Games
      • Applications
    • Other technology
  • Product group
    • Speakers
    • Active speakers
    • Subwoofers
    • Stereo amplifiers
    • AV amplifiers
    • Front amplifiers
    • Other amplifiers
    • DA converters
    • CD players
    • Web Players
    • Record players & sound recorders
    • Headphones
    • Headphone amplifiers
    • Radios
    • Other hi-fi equipment
    • TVs
    • Soundbars
    • Video projectors
    • Computers
    • Other IT products
    • Smartphones
    • Tablets
    • Smartwatches
    • Cameras
    • Streaming services
    • Game consoles
    • Other shovels
  • AVPlus Extra
  • Journal archive
  • Login
  • Sign Up
  • Cart

Is 1 credit used to open this article?

You have 0 credits available.
Are you sure want to cancel subscription?