Kartioiden juhlaa – valmistajaesittelyssä Focal

Focalin tarina osoittaa, että menestys vaatii paitsi tiukkaa tutkimus- ja kehitystyötä myös sattuman kauppaa.

Text: Kari Nevalainen
Kuvat: FOCAL / © Focal-JMlab

Tämä juttu kertoo yhdestä maailman tunnetuimmasta kaiutinvalmistajasta, Focalista, sen taustasta ja toiminnasta. Ehkä on kuitenkin hyvä aluksi laajentaa näkökulmaa ranskalaiseen hifikenttään yleisemmällä tasolla. Eikä vain siksi, että se auttaa ymmärtämään joitakin Focalin valintoja, vaan myös siksi, että äänentoiston tarinaa kerrotaan usein ikään kuin kaikki olisi tapahtunut Yhdysvalloissa, Englannissa, Saksassa ja Japanissa. Näin ei ollut. 

Ranska on ollut aivan yhtä eturintamassa kehittämässä äänentoiston alkuvaiheen tekniikkaa kuin muutkin maat alkaen siitä, kun Édouard-Léon Scott de Martinville – 20 vuotta ennen Thomas Alva Edisonia – teki fonoautografillaan maailman ensimmäisen onnistuneen äänitallenteen (1854–57), tai siitä, kun Eugène Adrien Ducretet vuonna 1898 toteutti ensimmäisen langattoman radiolähetyksen Eiffel-tornista neljän kilometrin päähän Pantheoniin. Kymmenen vuotta myöhemmin (1909) Georges Rignoux ja A. Fournier siirsivät Pariisissa kuvaa reaaliaikaisesti paikasta toiseen, mutta se on toinen tarina se. 

Englantilaista Alan Blumleinia ylistetään stereofonisen toiston pioneerina 1930-luvun artikkeleillaan. Samaan aikaan Ranskassa samana vuonna (1903) syntynyt André Charlin rakensi vahvistimia ja sähköstaattisia kaiuttimia sekä tallensi stereoääntä elokuvaan. Ero on siinä, että Blumleinin tuntevat kaikki, Charlinia tuskin kukaan Ranskan ulkopuolella. 

Kaikki tuntevat myös yhdysvaltalaiset James B. Lansingin (JBL), Frank McIntoshin (McIntosh Lab) tai Bill Johnsonin (Audio Research). Kuitenkin samaan aikaan 1950-luvulla Georges Cabasse (Cabasse) rakensi uraauurtavia koaksiaalikaiuttimiaan, Joseph Léon (Elipson) musiikintuotantoa muuttaneita pallokaiuttimia, Jean Artozoul (Esart) vahvistimia ja virittimiä, Michel de Coanda (Filson) nauhureita ja vahvistimia. Jo ennen näitä M. Liebert (SEM/Supravox) kehitti ja valmisti tuohon aikaan maailman parhaat laajakaistaelementit, ja Ranskan kuuluisin kaiutinelementtivalmista Audax perustettiin sekin jo vuonna 1931 M. Legorjun toimesta. 

Advance Acoustic, Aedle, Apurna, Devialet, Quellis, Icos, Cairn, NeoDio, PYT Audio, Nexo, Jadis, YBA, Microméga, Atoll Electronique, Metronome, VenusodiO, 3D Lab ja Madotec. Siinä muutama poiminta ranskalaisista hifielektroniikan valmistajista. 

Kaiuttimia tai kaiutinelementtejä valmistavat ainakin Apertura, Atohm, Jean Marie Reynaud, BC Acoustique, Triangle, Cabasse, Audax, Leedh, Audio Nec, JMF Audio, Davis Acoustics, Dyptique, Waterfall, Kornhent, Supravox, EMS/Fertin ja PHY sekä vanhempaa osastoa Confluence, France Acoustique, Mercuriale, Phonophone ja Siare – ja tietenkin Focal-JMlab!  

Eikä pidä unohtaa tarunomaista Lectronia. Suomen ohella Ranska oli sotien jälkeisinä vuosikymmeninä diy-harrastajien ja rakennussarjojen luvattu maa Euroopassa, ja Lectron oli se, joka ylläpiti harrastusta laajalla valikoimalla rakennussarjoja ja komponentteja. 

Hifiala Ranskassa on rikas ja monimuotoinen, mutta sitä myös yhdistävät tietyt seikat. Yksi on insinöörivetoisuus. Ranskalaisvalmistajille jos keille on elintärkeää, että uudessa tuotteessa on aina jotakin uutta ja edistyksellistä tai ainakin sellaiseksi miellettyä tekniikkaa. Sen tyypillisempää ranskalaisfirmaa kuin Devialet on vaikea kuvitella. 

Toisaalta ranskalaisvalmistajat pitävät kiinni tuotteidensa artesaaniluonteesta. Kaiuttimissa tämä näkyy perinteisenä ja jopa hieman vanhahtavana, talonpoikaisena puutyön arvostuksena. Ylellisyyslaitteita on, mutta silloinkin tyyliä haetaan jalokivien, tuoksujen ja korkokenkien hienostuneesta maailmasta ilman italialaisten materiaaliyhdistelmillä tavoittelemaa dramaattista vaikutusta ja kiiltoa.